HUUMETESTAUKSEN ETIIKKA
Huumetestaus on vielä nykymaailmassa jonkinmoinen tabu, joten asiaa täytyy käsitellä hienovaraisesti ketään loukkaamatta ja kenenkään yksityisyyttä häiritsemättä.
Kaikkien huumetestauksia suorittavien tai pyytävien yksiköiden tulee selvittää sen hetkinen voimassa oleva lainsäädäntö ennen huumetestausten suorittamista. Eri lait turvaavat yksilönsuojaa, määrittävät salassapitovelvollisuudet ja ohjaavat näin ollen huumetestauksia. Esimerkiksi alaikäisten kohdalla tulee selvittää, tarvitaanko huoltajan lupa huumetestaukseen. Pääosin kaikkien testaukseen lähetettyjen tai ryhtyvien pitää olla tietoisia, että heistä otetaan näytteitä huumetestejä varten ja että näytteenotto on valvottua. Joissakin tilanteissa testattavalta henkilöltä ei tarvita suostumusta huumetestiin, joten potilaan tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta on voimassa, mitä siitä mielenterveyslaissa (1116/90), päihdehuoltolaissa (41/86), tartuntatautilaissa (1227/2016) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädetään (L17.8.1992/785, 6 §; Moodi 3/2001, 103)
Vaikka huumeiden käyttö on laitonta ja lain nojalla rangaistavaa eivät terveydenhuollon ammattihenkilöstön asenteet saa vaikuttaa päihdepotilaan hoitamiseen. Jokainen tulee ottaa avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti vastaan yksilönä, eikä stereotypian varjostamana henkilönä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785, 6 § määrää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hänellä on oikeus kieltäytyä hoidoista tai lääketieteellisistä hoitotoimenpiteistä. Potilaan toiveita tulee kunnioittaa ja hänelle täytyy suoda laissa määrätty itsemääräämisoikeus. (L 17.8.1992/785, 6 §; THL 2020, viitattu 1.3.2020)
Kun kliinikolla tai muulla terveydenhuollon ammattilaisella herää kiinnostus huumetestin tekemiseen jollekin potilaalle tai asiakkaalle, tulee siitä ensin huolellisesti keskustella testattavan henkilön kanssa. Testauksen syy ja seuraukset on käytävä perusteellisesti läpi ja kaikkiin esille tuleviin kysymyksiin pitää vastata. Asianomaisen on oltava ymmärryksessä siitä, mitä positiivinen huumetestaustulos voi hänelle aiheuttaa. (Hadland & Levy 2016, viitattu 2.3.2020)
Tasa-arvo ja vaitiolovelvollisuus
Huumetestausta suunnitellessa ja kohderyhmää valitessa, jokainen kohderyhmään kuuluva tulisi tasa-arvoisuuden nimissä testata, kuten esimerkiksi työpaikalla kaikki testataan työasemasta riippumatta. Työnantaja saa käsitellä ainoastaan sellaisia huumausaineiden käyttöä koskevia testaustietoja, mitä asianomainen on itse toimittanut koskien huumausainetestauksen todistusta. (L13.8.2004/759, 6 §; Moodi 3/2001, 103)
"Salassapitovelvollisuus voidaan jakaa asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen" (Sosiaali- ja Terveysministeriö 2002:2, viitattu 4.3.2020). Terveydenhuollon ammattihenkilön pitää kirjata potilasasiakirjoihin hoidon ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Potilasasiakirjat ja muut välttämättömät asiat, kuten näytteet ja niiden vastaukset tulee säilyttää sovitun ajan. Kaikki potilasasiakirjoissa esitetyt asiat ovat salassa pidettäviä. Potilastietojen jakamiseen tarvitaan potilaan kirjallinen suostumus. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan. Poikkeuksiakin on, kuten se, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomainen on velvollinen lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n perusteella ilmoittamaan suojelun tarpeessa tai mahdollisesti vaarassa olevasta lapsesta, kuten jos huoltajan päihteiden väärinkäyttö estää tätä huolehtimasta lapsesta. (Suomen Lääkäriliitto 2020b, viitattu 2.3.2020; L 17.8.1992/785, 12 §)
Huumausaineiden käyttöön liittyvät tiedot ovat yksilön terveydentilaa koskevia tietoja, joista säädetään tietosuojalaissa (1050/2018). Sen perusteella huumetestiin osallistuvalle täytyy ilmoittaa tiedonkeruun vapaaehtoisuudesta, siitä kuka tietoja kerää ja missä tarkoituksessa sekä kenelle tietoja ollaan luovuttamassa ja missä ne säilytetään. Hallintolaissa (434/2003) säädetään yleisesti hyvän hallinnon perusteista. Tämä on otettava huomioon julkisen hallinnon toiminnassa, kuten esimerkiksi säädetty yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa ihmisiä tasapuoliseen kohteluun sekä syrjimättömyyteen. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (785/1992) määrää, että potilasta on kohdeltava niin, ettei potilaan ihmisarvoa loukata. Vaikka lainsäädännön puitteissa salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa useissa tilanteissa, on tietoja luovuttaessa huomioitava, että jo perustuslaissa on turvattu jokaiselle oikeus luottamukselliseen tiedonvaihtoon arkaluonteisissa asioissa. (Suomen Lääkäriliitto 2020b, viitattu 2.3.2020; Sosiaali- ja Terveysministeriö 2002:2, 30-34, viitattu 4.3.2020; Mykkänen, Kuoppasalmi, Tissari, Henriksson. 2015, 25)
Potilasturvallisuus ja yksilönsuoja
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 kohta 2 a § määrittää, että valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta käsittelee esimerkiksi potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja antaa niistä suosituksia. Lain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus ilman syrjintää saada tarvitsemaansa terveyden- ja sairaudenhuoltoa. Potilasta on myös kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava. Kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa turvallisesti ja suunnitellusti. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan potilaan tarvitsemaa oikea-aikaista ja oikeanlaista hoitoa, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi hoidon ja lääkehoidon turvallisuus. (THL 2019b, viitattu 5.3.2020; L 17.8.1992/785, 2§, 3§)
Jokaista asiakasta tulee kohdella yksilönä, sillä jokaisen huumetestattavan yksilön kannalta on huomattavan merkittävää auttavatko testit kenties elämän hallinnassa, edistävätkö ne terveyttä vai johtavatko ne eristäytymiseen, syrjäytymiseen tai jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Päihderiippuvuus on sairaus, jota tulee hoitaa lääketieteellisin, hoidollisin ja eettisin perustein niin kuin muitakin pitkäaikaissairauksia. Päihderiippuvaisia kohdellaan vieläkin heikommin kuin muita potilaita joissain paikoissa, koska ajatellaan riippuvuuden olevan itseaiheutettua ja näin huono kohtelu oikeutetaan. Päihdepotilaita tulee kohdella kuten muitakin, joten potilaan itsemääräämisoikeus on päihdehuollossa ensisijainen eettinen periaate. Yksityisyyden suoja liitetään perustuslaissa kohtaan 7 §, minkä perusteella kaikilla on oikeutensa henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, eikä näihin saa puuttua mielivaltaisesti tai ilman vakavia perusteita. (Sosiaali- ja Terveysministeriö 2002:2, 24-25, viitattu 5.3.2020; Suomen Lääkäriliitto 2020a, viitattu 4.3.2020; L 11.6.1999/731, 7§)
Tasa-arvo
Mitä on tasa-arvoinen kohtelu?
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ulkonäöstään, taustastaan, sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Jokaisella on oikeus tuntea olevansa osallinen ja osallistua yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan haluamallaan tavalla ja valitsemallaan panostuksella.
Potilasturvallisuus
Miten turvataan potilaan matka hoitoketjun alusta loppuun?
Potilasturvallisuus on asianmukaisen ja oikea-aikaisen terveydenhoidon tuottamista niin, että potilas ei koe tarpeettomia haittoja hoidon seurauksena. Potilasturvallisuus on keskeinen osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, se toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa.
Vaitiolovelvollisuus
Mitkä ovat salassapidettäviä asioita?
Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa ilmaista työssä saamaansa potilasta tai hänen perhettään koskevaa tietoa sivulliselle ilman potilaan lupaa. Vaitiolovelvollisuus pitää sisällään myös asiakirjat. Ilmaiseminen merkitsee paitsi tiedon antamista suullisesti, myös passiivisesti tapahtuvaa tiedon paljastamista ulkopuolisille. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, laissa yksityisestä terveydenhuollosta ja julkisuuslaissa.
Yksilönsuoja
Mitä oikeuksia yksilöllä on?
Yksilönsuojalla viitataan Suomen perustuslain yksityiselämän suojaa käsittelevään kymmenenteen pykälään, rikoslain lukuun, jossa kielletään viestintäsalaisuuden rikkominen sekä sellaisen toisen ihmisen yksityiselämää koskevan tiedon saattaminen muiden ihmisten saataville, josta voi aiheutua hänelle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Käytetyt lähteet:
Hadland S., Levy S. 2016. Objective Testing - Urine And Other Drug Tests. Viitattu 2.3.2020, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4920965/.
Hallintolaki 6.6.2003/434
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785, 2-3§, 6 §, 12§.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759, 3 luku - Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittely.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 25§
Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116
Moodi. 3/2001. Suositus huumetestauksen suorittamisesta, 103. Labquality Oy:n huumausaineanalyttiikkatyöryhmä.
Mykkänen, S., Kuoppasalmi, K., Tissari, P., Henriksson, M. 2015. Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta - Asianmukaiset menettelytavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille, 25. Helsinki: THL. (2015_005).
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Rikoslaki 21.4.1995/578, luku 38, 1§ ja 2§
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Huumausainetestien käyttöä selvittäneen työryhmän muistio, 24-25, 30-34. Viitattu 5.3.2020 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hadle/10024/70412/TRM200202.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Suomen Lääkäriliitto. 2020a. Potilaan päihdeongelma. Viitattu 4.3. 2020, https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/mielenterveys-ja-paihdepotilaat/potilaan-paihdeongelma/.
Suomen Lääkäriliitto. 2020b. Salassapitovelvollisuus ja sen poikkeukset. Viitattu 2.3.2020, https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/potilas-laakarisuhde/salassapitovelvollisuus-ja-sen-poikkeukset/.
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 7§
Tartuntatautilaki 1.12.2016/1227
THL. 2019b. Potilasturvallisuus. Viitattu 5.3.2020, https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/potilasturvallisuus.
THL.2020. Huumausaineiden laillisuus ja käytön rangaistavuus. Viitattu 1.3.2020, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumausainepolitiikka/huumausaineiden-laillisuus-ja-kayton-rangaistavuus.
Tietosuojalaki 5.12.2018/1050